Moduli 3. Perusinfo

1. MUSIIKINHISTORIAN OPISKELUSTA JA TENTISTÄ/MODULI 3 (lmhm11)

Kuunteluosuus

Moduli 3:n käsittää nykyään romantiikan ajan n. 1800–1910. Tämän voi huomata myös kuuntelulistasta (ks. alla). Moduli 3:n esimerkit löytyvät valmiiksi cd-levyille siirrettyinä T-talon 5. kerroksen kirjaston luku- ja äänilevysalista. Huom! ne ovat yhä vanhan modulijaon mukaisesti modulin 4 alla.

Moduli 3:n esimerkit löytyvät cd-levyiltä nro 12–19, minkä lisäksi on olemassa korjauslevy nro 21, joka kuunnellaan kokonaan.

Jos olet Sibelius-Akatemian opiskelija tai Sibelius-Akatemian verkossa, voit käyttää myös Sibiksen verkkosivulta löytyviä äänitetiedostoja, joilla on olemassa käytännöllisesti katsoen moduli 3:n kaikki aineisto muutamin poikkeuksin. Tässä ohjeet:

www.siba.fi
-valitse kirjasto, sitten tiedonhaku
-sitten Classical Music Library, jossa voit hakea eri tavoin äänitteitä (säveltäjän, teoksen ym. mukaisesti)
-Naxos Music Library on toinen ja vielä kattavampi äänitetietokanta
-Classical Scores Library nuottitietokanta, jossa on jo tuhansia nuotteja, eli kuunnellessasi voit monessa tapauksessa katsoa samalla nuotteja
-kun luet Muhia (www.siba.fi/muhi), niin Romantiikka-artikkeleiden sisällä on ämyrinkuvia, joita klikattuasi pääset näiden äänitetietokantojen vastaaviin kuuntelunäytteisiin; HUOM.: tosin tämän onnistumiseksi sinun pitää aina ensin Muhiin tultuasi kirjautua SibA:n tunnuksilla sivun oikeasta yläkulmasta

Kuuntelutentti

Tentissä kuullaan 10 esimerkkiä, joista vastaillaan viiteen kohtaan:

1) sävellyksen laji (lied, jousikvartetto) tai nimi (Fantastinen sinfonia yms.)
2) säveltäjän nimi tai kansallisuus
3) sävellyksen edustama tyyli tai aikakausi (varhaisromantiikka tms.)
4) sävellyksen syntyajankohta: oikea vuosikymmen (esim. 1860-luku; vastaukseksi kelpaavat myös viereiset vuosikymmenet eli 1850-luku ja 1870-luku)
5) sävellyksen kieli (latina, ranska, italia, espanja, saksa, englanti, venäjä tms.); kokoonpano (soittimia ja/tai lauluääniä tai orkesteri tms.); ilmaisu tai karakteri

Kirjallinen osuus

Kirjallisen osuuden voi opiskella eri tavoin. Romantiikasta on olemassa jo Muhi-verkkosivulla opiskeluaineistoa runsaasti, ja se täydentyy vähitellen. Osoite on

www.siba.fi/muhi

Siellä on hakutoiminto, jolla löytää periaatteessa kaiken, mitä sivulla on, mutta kun on löytänyt yhden johonkin osa-alueeseen kuuluvan artikkelin, vaikkapa ”Romantiikan syntytausta”, kannattaa katsoa menyssä printterin oikealla puolella olevaa ikonia, jota klikkaamalla saa näkymään koko artikkelisarjan.

Luettavaa kirjallisuutta

Kirjallisuutta modulin 3:een löytyy muutama teos; ks. tarkemmat tiedot Opinto-opas 2009–2010, s. 190. Tässä tärkeimmät:

Donal J. Grout & Claude Palisca: A History of Western Music, johon on olemassa täydentävinä elementteinä nuottiantologia ja cd-paketti: Norton Anthology of Western Music 1–2 sekä Recordings for a History of Western Music.
Arnold Whittall: Romantiikan musiikki (Huom! jos luet tätä, käytä rinnalla tekemääni korjauslistaa, jossa pahimmat käännösongelmat on oiottu.)

Kirjallinen tentti

Jos on tehtävä kirjallinen tentti tai haluaa osallistua siihen, kannattaa valmistautua hallitsemalla esseetä varten muutama osa-alue kokonaan: vaikkapa saksalainen lied, italialainen bel canto -ooppera tms. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota terminologiaan, sillä niitä kysytään. Lisäksi voi tulla monivalinta- tai yhdistämistehtäviä.

Suorittaminen

Kirjalliselta osuudelta välttyy, jos on poissa vain yhden kerran. Kirjallisen tentin voi toki aina tehdä, etenkin jos mielii viisastua ja/tai saada korkean arvosanan; tosin hyvällä kuuntelumenestykselläkin yltää korkealle.

Jos on kaksi poissaoloa, yhden niistä voi korvata oopperassa käynnillä, mistä kirjoitetaan pieni raportti, n. ½–1 sivua. Jos on kolme poissaoloa, luetaan nettisivua ja/tai kirjaa/kirjoja ja lähetetään mulle e-mailina pieni referaatti.

Jos on yli kolme poissaoloa, aina joutuu tekemään kirjallisen kuulustelun, johon valmistaudutaan em. materiaalin perusteella.

Jos poissaoloja tulee viisi tai enemmän, luetaan tenttikirjallisuuden ohella myös 1–2 teosta täydennyskirjalistalta, jonka olette saaneet. Kirjalistaa voi hyödyntää halutessaan myös vähemmillä poissaoloilla. Tällöin laatii lyhyen referaatin tai esseen kirjasta joko tentin yhteydessä tai kotona ja lähettää mulle taasen e-mailina tekstin.

e-mail: vmurtoma@siba.fi

Suoritustavat

1) luennot & kuuntelutentti (poissaoloja vain 1–2): 1,5 op
2) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja: 2–3 op
3) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja & kirjallisia (essee[t]) ja/tai kuuntelutehtäviä: 4–5 op
4) luento-osuuden voi korvata myös kirjatentillä: 1,5–5 op riippuen em. aktiviteeteista

Eli idea on se, että halutessaan yhdestä historiamodulista voi saada lisätyöllä enemmän pisteitä sekä voi syventyä johonkin aikakauteen tai sen osa-alueeseen lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä referaatteja/esseitä ja/tai tutustumalla johonkin osa-alueeseen nuotti- ja lisäkuuntelumateriaalin avulla.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa, on luentopäiväkirja hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka luentopäiväkirja ei ole kaikista helpoin opintojen suorittamisen väline, mahdollistaa se luennon mieleen palauttamisen myös useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä luentopäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Luentopäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on syytä käydä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut eivät ole toivottavia. Opiskelija saa kurssin päätteeksi palautetta luentopäiväkirjastaan opettajalta eli kommentoidun luentopäiväkirjan vastauspostina.

Mitä luentopäiväkirja sisältää?

Luentopäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Oleellista luentopäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi. Tämän lisäksi luentopäiväkirjassa tulisi pyrkiä luennolla esitettyjen asioiden problematisointiin. Tämän problematisoinnin tulisi kuitenkin olla perusteltua.

Miten luentopäiväkirja rakennetaan?

Mitään yleistä esimerkkimallia luentopäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat: (1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1–2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai (2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.

Yleisellä tasolla luentopäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa. 14 tunnin mittaisesta luentosarjasta sta tehtävän luentopäiväkirjan pituus on 5–15 sivua. Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään luentosarjan nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero.
(VM mukaillen tekstiä: http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/pdf/luenpa.pdf)

Oppimispäiväkirja (Luentopäiväkirja)

Mitä se on?

-luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto
-luennoitsijan tapa saada selville, onko opetettu asia jättänyt jälkiä minnekään muualle kuin muistiinpanopapereihin
-tarkoituksena on pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja
-persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan ja luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kantansa on pystyttävä perustelemaan
-opiskelupäiväkirjasuoritukseen voi kuulua vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä; tällöin
laajuudesta ja op-määrästä sovitaan erikseen

Laadintaohjeet

1. lyhyitä kommentoituja esseemuotoisia huomioita luennon/oheiskirjallisuuden keskeisestä sisällöstä
2. huomiot voivat olla kriittisiä tai täydentäviä, ja ne voivat sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia
3. painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin.
4. vältä pintapuolisia kommentteja; tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista (tosin niitäkin saa olla)
5. perustelut sille, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi; lähtökohtana voi tällöin olla esim. että
-opiskelijan mielestä kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla kirjassa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus
-opiskelija oppi omasta mielestään keskeisen uuden asian (perustelut keskeisyydelle)
-opiskelijalle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan
-opiskelijan mielestä luennoitsijan esittämä/kirjallisuudesta luettu tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma
-luennolla esitetty/kirjallisuudesta luettu asia antoi yleisemmän oivalluksen (esim. suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen)
-opiskelija huomasi ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä
6. huomioiden määrää ei voi täsmällisesti ilmoittaa, mutta keskimäärin jokaiselta luentokerralta tulisi olla vähintään yksi raportoitu ajatus; mikäli oheiskirjallisuus on ilmoitettu, huomion pitäisi sivuta/siteerata myös tätä
7. kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa; muista kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun!); luennolla esitettyihin asioihin on hyvä viitata "luennolla (päivämäärä) mainittuna" asiana, tai malliin "luennoitsija sen-ja-sen mukaan … "
8.lisäksi opiskelupäiväkirjaan tulisi sisältyä noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioidaan
-luentosarjaa (ja kirjallisuutta) sekä kurssin keskeisiä teemoja kokonaisuutena
-omaa oppimista kokonaisuutena
9. päiväkirjaa on helpointa laatia säännöllisesti, luentosarjan ollessa käynnissä, ei jälkeenpäin

Mitä se ei ole

-luentojen 30-sivuinen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös
-puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan
-väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta
(VM mukaillen tekstiä
http://www.uta.fi/laitokset/historia/opiskelijaopas/luentopaivakirja.html)

2. MODULI 3:N ARTIKKELISARJAT MUHISSA

Muhissa www.siba.fi/muhi on miltei kaikki moduli 3:n artikkelit. Tällä hetkellä valmiita artikkelisarjoja ovat:

1. Romantiikan aikakaudesta ja sisäisestä olemuksesta
-alkaa artikkelilla
Romantiikan syntytausta

2. Saksalainen lied
-alkaa artikkelilla
Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous

3. Ranskalainen laulu 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Romanssin aika

4. Romantiikan piano- ja urkumusiikki
-alkaa artikkelilla
Yleistä romantiikan piano- ja urkumusiikista

5. Ranskalaisia piano- ja urkusäveltäjistä
-alkaa artikkelilla
Pianopainotteisia ranskalaissäveltäjistä

6. Artikkelisarja: Romantiikan kamarimusiikki saksalaisella alueella
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikista konserttimusiikiksi

7. Artikkelisarja: Romantiikan kamarimusiikki Ranskassa
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikkikulttuuri herää Ranskassa

8. Artikkelisarja: Kamarimusiikki Keski-Euroopan ympärysmaissa
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikki saksalais-ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella

9. Romantiikan orkesterimusiikki saksalaisella alueella
-alkaa artikkelilla
Romantiikan sinfonia

10. Ranskan orkesterimusiikki 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Ranskan varhainen romantiikka: Onslow ja Farrenc

11. Romanttinen konsertto
-alkaa artikkelilla
Romanttinen konsertto

12. Romantiikan kuoro- ja kirkkomusikki
-alkaa artikkelilla
Romantiikan kuoromusiikki

13. Artikkelisarja: Italialainen ooppera 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista

14. Artikkelisarja: Ranskalainen ooppera 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Vallankumousajan ooppera

15. Artikkelisarja: Saksalainen ooppera Hoffmannista Straussiin
-alkaa artikkelilla
Ooppera varhaisromantiikassa

Huom., kun avaat ensimmäisen tai minkä tahansa artikkelisarjan artikkelin, näet koko sarjan sisällön vasemmalta kolmannessa logossa/ikonissa, joka on kolmen lomittaisen arkin näköinen.

Artikkelisarjojen nimillä ei löydy artikkeleita, vaan artikkeleiden omilla nimillä; toki myös haulla, johon voi laittaa säveltäjien ja teoksien nimiä yms.

HAUN VOI ALOITTAA MYÖS KOMENNOLLA
Listaa kaikki

Kurssin aikataulu ja luentojen aiheet syksyllä 2009

11.9. Aloitus; johdatus romantiikkaan
18.9. Soololaulu 1800-luvulla
25.9. Soololaulu jatkuu; Piano- ja urkumusiikki 1800-luvulla
2.10. Piano- ja urkumusiikki jatkuu
9.10. Romantiikan orkesterimusiikki
16.10. Luentoa ei ole; jokainen tekee pienen omakohtaisen kirjallisen työn luennon aihepiiristä: Romanttinen kamarimusiikki
23.10. Romantiikan orkesterimusiikki jatkuu
30.10. Kuoro- ja kirkkomusiikki romantiikassa
6.11. Italialainen ooppera
13.11. Luentoa ei ole zoomaus-viikon vuoksi
20.11. Ranskalainen ooppera
27.11. Saksalainen ooppera
4.12. Kansallisten kulttuurien soitinmusiikki
11.12. Kansallisten kulttuurien laulumusiikki
18.12. Tentti

3. MUSIIKINHISTORIAN LUETTAVAA TÄYDENNYSAINEISTOA/Murtomäki

Romantiikka: moduli 3

Torben Meyer: Franz Schubert. Laulun mestari
Seppo Nummi: Laulujen keskeltä
Eva Weissweiler: Clara Schumann
Pirkko Moisala & Riitta Valkeila: Musiikin toinen sukupuoli
Santeri Levas: Suuren säveltäjän rakkaus
Friedrich Wieck (suom. Tomi Mäkelä): Kauniin soinnin jalo taide
Karla Höcker: Johannes Brahms
Derek Watson: Richard Wagner
Barry Millington: Richard Wagner
Richard Wagner: Elämäni
Peter Basset: Uuden vuosituhannen Ring
Zsolt von Harsányi: Unkarilainen rapsodia. Romaani Franz Lisztin elämästä
Andre Gauthier: Liszt
Ernest Decsey: Valssikuningas Johann Strauss
Ghislaine Juramie: Tšaikovski
Franz Werfel: Verdi
Françoise Giroud: Alma Mahler. Nainen joka teki rakastamisesta taiteen (orig. Alma Mahler ou l’art d’être aimée)
Vivi Horn: Laulun siivin. Jenny Lindin elämäntarina
Moses Pergament: Jenny Lind
Jukka Sarjala: Poeettinen elämä. Biedermeierin säveltäjä-kirjailija Axel Gabriel Ingelius
Matti Vainio: Fredrik Pacius
Yrjö Hirn (toim.): Valikoima saksalaisia kertomuksia
Oskar F. Walzel: Saksalainen romantiikka
Eero Tarasti: Myytti ja musiikki; Romantiikan uni ja hurmio
Hannu Salmi: Vuosisadan lapset. 1800-luvun kulttuurihistoria
Novalis: Fragmentteja
Heinrich Heine: Laulujen kirja; Firenzen öitä; Herra Schnabelewopskin muistelmat
E.T.A. Hoffmann: Kissa Mur; Paholaisen eliksiirit; Kultainen malja
Joseph von Eichendorff: Tyhjäntoimittajan elämästä
Albert von Chamisso: Varjoa vailla
Theodor Storm: Immensee ja muita novelleja
Arthur Schopenhauer: Pessimistin elämänviisaus
Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra; Iloinen tiede; Antikristus; Hyvän ja pahan tuolla puolen
François-René de Chateaubriand: Atala; René; Muistoja haudan takaa
Mary Shelley: Frankenstein
Walter Scott: Lammermoorin morsian; Ivanhoe; Henkipatto Rob-Roy
Charles Dickens: Oliver Twist; Pickwick-kerhon paperit ym.
Alfred de Musset: Vuosisadan lapsen tunnustus; Rakkauden tiet; Yöt ja muita runoja
George Sand: Hiidenlampi; Talvi Mallorcassa; Taiteilijattaren tarina
André Maurois: Sydän ei erehdy eli George Sandin elämä; Marcel Proust
Alphonse Daudet: Kirjeitä myllyltäni
Victor Hugo: Notre Damen kellonsoittaja; Kurjat
Honoré de Balzac: useita romaaneja
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi; Musta tulppaani
Dumas nuorempi: Kamelianainen
Stendhal: Punainen ja musta; Parman kartusiaaniluostari
Guy de Maupassant: Bel-Ami; Koru ja muita novelleja
Henri Murger: Boheemielämää
Charles Baudelaire: Pahan kukkia. Valikoima
Paul Verlaine: Saturnisia runoja
Stéphane Mallarmé: Faunin iltapäivä
Arthur Rimbaud: Hirtettyjen tanssiaiset; Kausi helvetissä; Illuminaatioita
Gustav Flaubert: Salambo; Madame Bovary; Sydämen oppivuodet
Émile Zola: Nana
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja, etenkin Swannin rakkaus; Vanki
Giuseppe Tomasi di Lampedusa: Tiikerikissa
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
August Strindberg: Punainen huone ym.
Henrik Ibsen: Nukkekoti ym.
Aleksandr Puškin: Jevgeni Onegin ym.
Nikolai Gogol: Kuolleet sielut ym.
Mihail Lermontov: Aikamme sankari
Nikolai Leskov: Lumottu vaeltaja; Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth
Ivan Turgenjev: Metsämiehen muistelmia ym.
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus; Idiootti ym.
Leo Tolstoi: Sota ja rauha; Anna Karenina ym.
Anton Tšehov: Lokki; Kirsikkapuisto; Aro ja muita novelleja
etc.

4. MUSIIKINHISTORIA MODULI 3:N KUUNTELUNÄYTTEET/V.Murtomäki

1. Schubert: Gretchen am Spinnrade op.2, 1814
2. Loewe: Edward op.1:1, 1818
3. Schumann: Dichterliebe: Im wunderschönen Monat Mai, Hör ich das Liedchen klingen, 1840
4. Brahms: Liebestreu op.3:1, 1854
5. Wolf: Mörike-Lieder: Verborgenheit, 1888
6. Berlioz: Requiem: Dies irae, 1837
7. Mendelssohn: Elias, nro 16, 29, 1846
8. Liszt: Graner Festmesse: Credo, 1855
9. Bruckner: messu e: Sanctus, 1866
10. Schubert: Wanderer-fantasia, 1822
11. Mendelssohn: Lieder ohne Worte:Venezianisches Gondollied fis, op.30:6, 1833
12. Schumann: Carnaval: Eusebius, Florestan, 1834–35
13. Chopin: nokturno Fis, op.15:2, ennen 1831
14. Liszt: sonaatti h, 1. osa, 1853
15. Brahms: intermezzo A, op.118:2, 1892
16. Schubert: jousikvintetto C, 1. osa, 1828
17. Mendelssohn: oktetto, 3. osa, Scherzo, 1825
18. Schumann: pianokvintetto Es, op.44, 1. osa, 1842
19. Brahms: klarinettikvintetto h, op.115, 2. osa, 1891
20. Schubert: jousikvartetto d, "Das Mädchen und der Tod", 4. osa, 1826
21. Mendelssohn: jousikvartetto a, op.13:2, 4. osa, 1827
22. Dvořák: jousikvartetto F, op.96, "Amerikkalainen", 1. osa, 1893
23. Franck: jousikvartetto D, 4. osa, 1889
24. Mendelssohn: Hebridit, 1832
25. Schumann: sinfonia B nro 1, op.38, "Kevät", 1. osa, 1841
26. Berlioz: Fantastinen sinfonia, 1830
27. Liszt: Les préludes, 1850
28. Brahms: sinfonia c nro 1, op.68, 1. osa, 1876
29. Bruckner: sinfonia Es, nro 4, "Romanttinen", 1. osa, 1874/78-80
30. Franck: sinfonia d, 1. osa, 1888
31. Franck: Koraali E, 1890
32. Saint-Saens: sinfonia c nro 3, op.78, "Urkusinfonia", 1. osa, 1886
33. Fauré: preludi g, op.103:3, 1910
34. Spohr: viulukonsertto a nro 8, Gesangsszene, 1. osa, 1816
35. Weber: Konzertstück f, 1821
36. Mendelssohn: pianokonsertto d nro 2, op.40, 1. osa, 1837
37. Paganini: viulukonsertto D/Es nro 1, 1. osa, 1815/30
38. Liszt: pianokonsertto Es nro 1, 4. osa, 1849/53/56
39. Brahms: pianokonsertto d nro 1, op.15, 1. osa, 1859
40. Dvořák: sellokonsertto h, op.104, 1. osa, 1895
41. Auber: La Muetti de Portici, nro 12, II näytöksen finaali "Venez, amis,venez", 1828
42. Meyerbeer: Les Huguenots, II näytös nro 8 "Et maintenant je doisoffrir", 1836
43. Gounod: Faust, IV näytös, jalokiviaaria "Ah! je ris de me voir", 1859
44. Berlioz: Les Troyens, II näytös nro 13 "Quelle espérance", 1856-58
45. Rossini: Il barbiere di Siviglia, II näytös nro 5, cavatina"Una voce poco fa", 1816
46. Bellini: La sonnambula, päätösaaria "Ah! non credea mirarti", 1831
47. Verdi: Rigoletto, I näytöksen 9. kohtaus "Figlia...Mio Padre", 1851
48. Verdi: Otello, I näytöksen loppuduetto "Gia nella notte", 1887
49. Puccini: Madama Butterfly, I näytöksen loppuduetto "Adesso voi me", 1904
50. Weber: Freischütz, alkusoitto, nrot 3, 10, 15, 1821
51. Wagner: Fiegende Holländer, I näytös Sentan balladi "Jo ho hoe!", 1842
52. Wagner: Tristan und Isolde, I näytöksen loppu "Tristan! Isolde!", 1859
53. Mahler: sinfonia nro 9, 2. osa, 1911
54. Strauss: Till Eulenspiegel, 1895
55. Strauss: Elektra, Elektran valitus "Allein! Weh", 1909
56. Glinka: Elämä tsaarin puolesta, nro 3 "Zeit ist's nicht, zu träumen", 1836
57. Balakirev: Islamey, 1869
58. Borodin: sinfonia h nro 2, 1. osa, 1876
59. Musorgski: Boris Godunov, kruunajaiskohtaus (prologi, 2. kohtauksen alku) ja Boriksen monologi (II näytöksen loppu), 1869/74
60. Tšaikovski: sinfonia e, nro 5, 4. osa, 1888
61. Skrjabin: Feuillet d'Album op.58, 1910
62. Smetana: Myyty morsian, kapakkakohtaus ja furiant II näytöksen alusta, 1866
63. Dvořák: sinfonia nro 9, op.95, "Uudesta maailmasta", 4. osa, 1893
64. Albeniz: Navarra, 1908
65. Gade: arabeski op.27:1, 1854
66. Svendsen: Romanssi viululle ja orkesterille, 1881
67. Grieg: Lyrische Stücke, op.54:4: Notturno, 1891
68. Berwald: Sinfonie singulière, 1. osa, 1845
69. MacDowell: Woodland Sketches op. 51: nrot V (From Uncle Remus), VII (In Autumn), IX (A Deserted Farm), 1896
70. Vaughan Williams: sinfonia nro 5, D, 1. osa, 1943